Heissan teille sinne ruudun toiselle puolelle!
Olen vihdoin ja viimein käynyt kaikki Exploriuksen valmennukset, niin pakolliset kuin vapaaehtoisetkin, läpi. Vaikka vain tämä viimeinen oli ainoa pakollinen, suosittelen tulevia vaihtareita ehdottomasti käymään myös vapaaehotoisissa Get Readyissä - joko sitten lähtöodotuksen lievittämiseen tai kätevien tietojen kuunteluun, mulla se oli sopiva sekoitus molempia.
Mä olin viimeisessä lähtövalmennuksessa, lauantaina 23.5. Olin odottanut sitä päivää kuin kuuta nousevaa heti ilmoittautumisesta lähtien, valmiina kuuntelemaan mitä kaikkea Exploriuksella on sanottavanaan ja innoissani tapaamaan vaihtarichattien kohtalontoverit - joista loppuen lopuksi tapasin vain kaksi.
Ennen tilaisuuden alkua (lue: ennen auditorioon ahtautumista muiden vaihtareiden ja heidän vanhempiensa kanssa) tarjolla oli aamukahvit, hedelmiä ja mehua. Luin siinä samassa Expon mulle antaman kirjekuoren sisällön, joka sisälsi mm. oppilaan ja vanhempien käsikirjat, lentoaikatauluja, kysymyksiä hostperheelle ja soft landing campin ohjelmaa. Olin kyllä aavistellut jo ennen kirjekuoren saamista että lennot ei tule lähtemään siinä iltakuudelta mutta että tuleva 7:45 lähtevä lento kohti Ruotsia? Pakko sanoa, ettei ihan hirveästi houkuttele kun en mikään aamuihminen ole. Toisaalta tieto inhottavasta lentoajankohdasta hälveni kun mun pääkoppaan kantautui tieto siitä, että joku päivä heinäkuun kahdenkymmenenviidennen ja syyskuun viidennen välillä on se päivä, kun mä lähden kohti New Yorkia.
Lähtövalmennuksessa sivuttiin aika paljon niitä asioita, mitä myös Get Readyssä oli kerrottu. Se oli hyvää kertausta, mutta mua jäi vaan harmittamaan etten älynnyt ottaa minkäänlaisia muistiinpanovälineitä mukaan. Olisi ollut hyvä idea kirjoittaa tärkeimmät asiat, joita ei vihkosissa tai muissa papereissa lue, ylös - tulevat vaihtarit, ottakaa valmennustilaisuuksiin aina mukaan kynä ja vihko!
Viime postauksessa elättelin toivoa että mulle olisi löytynyt edes koulupaikka, josta saisin kuulla lähtövalmennuksessa. No, eipä ollut. Kukaan ei tullut mun luokse kertomaan että hei, sä muutat vuodeksi tuonne. Yhtä epätietoisia sijoituksestaan ollaan siis täälläkin - tosin minä vielä epätietoisempi, hajotin nimittäin puhelimeni johon olen jo odotellut soittoa sijoitustiedoista..
Noh, jotta mä nyt saisin edes jotain uutta tehtyä vaihdon eteen, voisin alkaa pikkuhiljaa täytellä viimeisimpiä kouluarvosanojani Cetusan lomakkeisiin ja aloittaa viisumihakemuksen täytön, jonka ohjeet sain viime viikolla (on muuten aivan hepreaa, ennen tuota päivää luulin olevani hyvä englannissa...)! Jotenkin kaikki tämmönen on niin jänskää.