Sunday, May 22, 2016 | 8:27 PM

Q&A VASTAUKSET OSA 1

Moikka taas!
Mä oon vihdoin viimeinen saanut mun postausinnon takaisin, mutta koska päiviä täällä ei ole enää paljon jäljellä, en yritä aloittaa superpostaustahtia, vaan jatkan jenkkipostausten julkaisua ihan Suomestakin, jotta saan täällä nauttia viimeisistä viikoista.
Mä pyytelin tossa pari kuukautta takaperin teitä kysymään multa kysymyksä vaihtoon, kaukosuhteeseen tai ihan vaan muhun itseeni liittyen, ja nyt olisi vuorossa vastauksia! Näitä kysymyksiä tuli tosi paljon ja vaikka yritinkin jakaa näitä nyt jonkinlaisiin kategorioihin, postaus tulee kuitenkin kahdessa eri osassa. Mä itse tykkäsin itse lukea tämmösiä postauksia ennen vaihtoon lähtöä, joten toivottavasti mun vastauksista olisi nyt jollekkin tulevalle vaihtarille apua. 



V A I H T A R I U S
osa yksi

Millaisia odotuksia sinulla oli vaihtariutta kohtaan ja missä määrin ne ovat toteutuneet? Mikä tuli yllätyksenä tai oli sellainen asia, jota et vaihtarina osannut odottaa? 
- Mä yritin lähteä tänne aikalailla ilman mitään suuria odotuksia, ettei sitten tulisi mitään suuria pettymyksiä kun joku asia olisikin ihan erilailla mitä oli sen odottanut olevan. Kaikista vanhoista vaihtariblogeista sain kyllä sellaisen kuvan että vaihtari on heti se koulun suosituin oppilas ja kaverit tulee sormia napsauttamalla. Ne piti kuitekin hankkia itse.

Mikä on sun lempparijenkkiherkku? 
- Poptartsit! Etenkin se mansikanmakuinen ja sit joku brownie/fudge/suklaajuttu, jota saan välillä kaverin poikaystävältä englannintunneilla. Ja tietty kans Oreot ja B&J!

Suomi - USA -eroja? Mikä oli suurin ero, minkä huomasit arjessa siellä?
- Rutiininomaisuus on ainakin yksi iso ero Suomeen verrattuna. Suomessa kaikki päivät oli erilaisia, harrastukset oli eri päivinä eri aikaan ja jopa eri paikassa, mutta täällä jos otat matikkakurssin, voit olla varma että se on sulla sitten joka ikinen arkipäivä. Sama urheilujoukkueiden kanssa - mulla esim. oli uintitreenit joka arkipäivä puoli seitsemästä kahdeksaan. Tän takia päivistä menee helposti sekaisin, kun mikään ei tunnu muuttuvan. Toinen iso ero on julkisen liikenteen puute! Mä en oo koskaan omistanut skobaa tai mitään, joten oon tottunut taittamaan mun kaikki matkat julkisilla, jotka kuitenkin pääkaupunkiseudulla on tosi hyvät. Täällä pitää kysyä kaikkialle kyyti, jos ei tahdo kävellä (mutta onneksi jopa kauimpana asuvat kaverit asuu vaan neljän kilsan päässä, että sinne kävelee tosi nopeasti). Muita eroja on mm. maksullinen ja huono kuluruoka, bathroom & hall pass:it, uskonnollisuus, nuorten tietämättömyys maailmalla tapahtuvista asioista ja autokaistojen määrä - en edes vitsaile, kun pikaruokapaikkojen lisäksi myös raha-automaatille, apteekkiin ja kuivapesulaan on autokaistat. 

Mitä haluaisit vielä kokea siellä ennen kotiinpaluuta? 
- Haluaisin kierrellä Los Angelesia ja Universal Studios Hollywoodin Harry Potter -maailmaa! Walk of fame ja Hollywood -kyltit olis ainakin to do listalla. Myös San Franciscoa olisi kiva kierrellä vähän ajan kanssa ja Alcatraz kuulostais kans kivalta. Haluaisin patikoida noiden läheisten vuorten huipulle, uida lisää meressä, käydä Five Guys -pikaravintolassa ja viettää koko yön ulkona kavereiden kanssa. Sellainen vanha autoleffateatteri olisi kans aika upea kokemus.



Mitä mieltä olet Exploriuksesta? Onko toiminut hyvin? 
- Oon pelkästään tyytyväinen Expoon ja suosittelisin todellakin sitä muille vaihtoa harkitseville! Hoiti mm. perheenvaihdon hyvin sekä mun että muiden kohdalla. Ainoa asia mikä ärsyttää on se, että täältä pitää lähteä niin aikaisin takaisin Suomeen kun kaikkien mun kavereiden graduation partyt on vasta mun lähdön jälkeen..

Mikä oli parasta vaihtarivuodessa? Entä huonointa tai vähiten kivaa?
- Parasta on varmaan se, kun sai ns. aloittaa uuden elämän vieraassa maassa ja rakentaa sit tänne sen ystävä- ja lähupiirin, millainen mulla Suomessakin oli. Enkä mä tästä ilmastosta lähtisi valittamaan, haha. Huonoina puolina ehdottomasti kotoa ja läheisistä kaukana oleminen. Myös se, että just kun on muodostanut elämän tänne niin se pitääkin sitten jättää juuri, kun on oppinut nopeimman kävelyreitin kaverille ja että miten avaa etupihan portin mahdollisimman hiljaa. 

Mitä eroja oot huomannut siellä ihmisissä verrattuna suomalaisiin? 
- Tietty se small talk ja muutenkin sellainen yleisempi ystävällisyys tuntemattomia kohtaan - oon pari kertaa ollut leuka maassa, kun joku täysin tuntematon ihminen kehuu vaikkapa kenkiä tai ostaa mulle hiuslakkapullon promiin kun kortti ei toimikkaan ja käteistä ei ole tarpeeksi. Sit taas, uskokaa tai älkää, suomalaiset (teinit etenkin!) on paljon fiksumpia verrattuna tähän lätäkön toisella puolella asuvaan populaatioon. Nää ei tiedä asioita oman maansa ulkopuolelta - esimerkiksi Suomen sijoittaminen kartalle on yllättävän vaikeaa eikä pari oppilasta ollut ikinä kuullutkaan Valko-Venäjästä (päivitän täälä kavereille lätkän MM -kisojen tilannetta aina peleissä, joissa Suomi pelaa). Kans Pariisin terrori-iskuista ei tiennyt kukaan seuraavana päivänä ja jos sattuikin tietämään, oltiin aika ei kiinnosta -asenteella kun ei se Ranska ihan naapurimaa näille ole.

Vaivasiko koti-ikävä miten paljon reissun aikana? 
- Ekassa perheessä olin tosi yksinäinen joten sillon olin kans tosi koti-ikäväinen. Siihen saattoi kans vaikuttaa se, etten ikinä ennen ollut matkustanut niin kauas kotoa tai edes ollut niin pitkään poissa kotoa eikä se perhekkään osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi mulle. Mountain Houseen muutettuani oon kärsinyt tosi vähän koti-ikävästä, mutta esim prom oli vähän haikeilla fiiliksillä, kun kuitenkin olis sen kokemuksen halunnut jakaa just poikaystävän kanssa (vaikka mun deitti olikin ihan ymmärtäväinen mun fiiliksistä).

K O U L U

Kuinka paljon USAn koulunkäynti eroaa siitä mitä esim. elokuvissa ja tv-sarjoissa näytetään?
- Aika paljon. Ensinnäkin cheerleaderit tai koris-/futispelaajat ei kulje koko ajan univormuissa, pelkästään perjantaisin jos on peli. Täällä ei myöskään ole läheskään niin paljon draamaa kun leffoissa eikä tuntien välissä ole aikaa jäädä käytävään juttelemaan, kun välitunti on viisi minuuttia. Meillä ei myöskään ole kaappeja, kun ei käytetä kirjoja. 

Kilpaillaanko koulujen välillä paljon (urheilukilpailut jne)?
- Kaikki urheilukilpailut tapahtuu koulujen välillä, mutta ei se naapurikoulu kuitekaan mikään vihollinen ole. 

Huomasitko koulussa tapahtuvan kiusaamista? 
- En kauheesti nähnyt kiusaamista tapahtuvan täällä enkä Suomessa, mutta sanoisin että mun koulussa kuitenkin tapahtuu tosi vähän kiusaamista. En oo tainnut nähdä yhtäkään kiusaustapausta omin silmin, mutta parista oon kuullut. Mun ekassa koulussa täällä kissatappelut freshmanien (yhdeksäsluokkalaiset) välillä oli arkipäivää ja ruokailun aikana koulussa oli sheriffi-/poliisiautot kiertelemässä kampusta.

Millaista jenkkikoulussa on? 
- Rutiininomaista. Kuten jo yllä sanoin, jokainen päivä on samanlainen. Ruoka on pahaa verrattuna Suomen kouluruokaan (jota muuten rupeaa täällä arvostamaan aivan pirusti!), ihmiset on paljon lapsellisempia ja oppilaita kohdellaan välillä ihan kuin päiväkotilaisia. Vessaan et mene ilman bathroom pass:ia, koska jos 'käytävävartijat' näkee sut eikä sulla oo sitä paperilappua mukanas, joudut officeen. Joka päivä kolmannella tunnilla lausutaan kans lippuvala, jota mä en kyllä lausu mutta nousen seisomaan ja tuijotan sitä lippua muiden lausuessa käsi sydämellä.


Kuinka nopeasti sopeuduit uuteen kouluun? 
- Aika nopeasti. Lukujärjestyksen oppi helposti ja nyt tiedän kuinka kauan C -rakennuksesta kestää kävellä A -rakennuksen toiseen päähän, vaikka ei sitä matkaa juoksisikin. En oo vieläkään kyllä sisäistänyt noita pass:eja, vaan olisin aina lähdössä sinne vessaan ilman sitä lappua. 

Ootko saanut sieltä paljon paikallisia kavereita? Entä muita vaihtareita? 
- Oon saanut tosi paljon paikallisia kavereita, joista pari on sanonut tulevansa moikkaamaan mua Suomeenkin! En sitten tiedä tapahtuuko näin ollenkaan, kun lippuhinnat ei ole mitään halvimpia etenkään collegeoppilaille. Muista vaihtareista en ole saanut kavereita, kun meidän koulussa on vaan mua kaksi vuotta nuorempi vaihtaripoika Saksasta eikä tulla yhtään toimeen sen kanssa. Tai siis kyllä mulla on vaihtarikavereita, mutta ne ei käy meidän koulua vaan asuu jossain kauempana. 

Onko opettajat mukavia koulussa?
- On, mitä nyt yksi heittelee kynillä jos et kuuntele ja jos nukahdat tunnille, se tulee ottamaan susta kuvan puhelimellaan. Tietty meitä kans pidetään täällä enemmän pumpulissa kun Suomessa - hyvänä esimerkkinä kun katottiin tunnilla Great Gatsbya ja siinä oli kohtaus, joka oli jollain tapaa seksistinen ja se piti skipata, ettei me 16-18 vuotiaat saada traumoja.


Tässä oli nyt tämä ensimmäinen vastauspostaus ja koitan saada toisen ulos mahdollisimman pian, mutta en lupaa mitään tiettyä aikakohtaa, kun tosiaan täällä on aika tosi vähissä.
Mites ne säät siellä Suomessa, pärjääkö siellä kesämekolla vai pakkaanko talvitakin postituksen sijasta matkalaukkuun?  

Friday, May 6, 2016 | 5:08 PM

MIHIN PÄIVÄT KATOSI?

Heippa!
Ihan järkyttävää, kuinka pitkän blogitauon oon taas saanut aikaiseksi ihan puolivahingossa! Kaikessa hiljaisuudessa voin myöntää syyn tähän kahden kuukauden hiljaisuuteen olevan ihan vaan laiskuus avata mun Suomesta mukana tuotu kone, jotta saisin ladattua kuvia koneelle. Yritän nyt kuitenkin viikonloppuna suorittaa tän hirmuisen vaativan tehtävän ja kaivaa sen läppärin sieltä sängyn alta, jotta pääsisin vihdoin jakamaan teille kuvia mm. spring breakista, jonka vietin jo maaliskuun vikalla viikolla kaverin perheen kanssa Etelä-Kaliforniassa!





Mutta mitä mulle sitten kuuluu? Musta tuntuu että mun englanti on parantunut ihan kamalasti ja kaikki mun unetkin on nykyään englanniksi - Suomeksi kirjottaminen tai lukeminen tuntuu tosi tönköltä. Mä oon ahminut kirjoja, löytänyt uusia Netflix -sarjoja, palanut auringossa jo monta kertaa ja turhautunut jenkkikoulun käytäntöihin. Koulun uintikausi alkoi ja loppui tuntuen tosi lyhyeltä mun lähes kolmen viikon pituisen tauon takia, mutta rakastuin kilpauintiin lähes yhtä lujaa kun rakastuin kilpacheerleadingiinkin. Oon kokenut senior beach dayn Santa Cruzissa ja senior ditch dayn ja molemmat oli kokemuksena mahtavia, vaikka merivesi Santa Cruzissa oli järkyttävän kylmää (mutta uimaan oli päästävä!) ja senior ditch daysta meitä rangaistiin neljän tunnin mittaisella Saturday schoolilla. Silti, onhan sekin nyt kokemus. 







Aika täällä lämpimässä on hurahtanut ihan järkyttävän nopeasti ja musta jopa tuntuu että se loppuu kesken. Koulua on jäljellä enää ihan pari viikkoa, mun perheellä on lentoliput Kaliforniaan tulostettuina, cap&gown on tilattu ja sain alkuviikosta mun lentoliput. Mä olen pikkuhiljaa alkanut kasailla to do listiä ja miettiä, mitä otan mukaan Suomeen ja mitä jätän tänne.. Vastahan oli joulu?
Vaikka mä kuinka toivoin että saisin palata Suomeen vasta 18. kesäkuuta (tai edes 11.), kuten mun alkuperäisissä lentotiedoissa luki, tuun kuitenkin hengittämään suomalaista ilmaa jo kolmas kesäkuuta - enää 28 päivää Amerikassa jäljellä. Oon samaan aikaan intopiukena kotiinpalusta, mutta mielettömän surullinen kodin jättämisestä. 



Vaikka mä nyt laskenkin niitä surullisenkuuluisia vaihtarin viimeisiä, mä haluan silti nauttia niistä päivistä mitä mulla vielä on jäljellä ennen kuin SASin lentokoneen pyörät koskettaa Helsinki-Vantaan kiitorataa. Mulla on vielä aikaa palaa Kalifornian toukokuisen auringon alla ja tavata uusia ihania vaihtareita kesäkuisessa Washington DC:ssä. Ja mulla on vielä aikaa asua Mountain Housessa - mulla on vielä jäljellä öitä jotka voin viettää kavereiden kanssa yökyläilen, iltoja jolloin voin lähteä kuvaamaan Joshin kanssa tai istua tuntikaupalla leikkipuiston epämukavissa keinuissa Sydneyn kanssa tai viikonloppuja, jotka voin viettää kavereiden kanssa syömässä, leffassa tai shoppailemassa. 
Ja eihän Kalifornia nyt niin kaukana ole, eihän?

Malli: Simple Grey Variant © Koodikielellä